Tie terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin alkaa sisältä

Jos moottorin vikavalo syttyy auton kojetaulussa, voiko ongelman ratkaista peittämällä valon teipillä? Kehomme oireet ovat lähes poikkeuksetta viestejä jostakin, jonka äärelle meidän tulisi pysähtyä, ja jonka juurisyyt olisi syytä selvittää.

Oireet ovat kuin savuhälytin. Kun savuhälytin alkaa hälyttämään ja pyrkii saamaan huomioni, viimeinen asia hoidossa ei tulisi olla pyrkimys hiljentää savuhälytintä, vaan sammuttaa tuli, joka sai savun aikaan.~Jeffery Thomson

On hyvin tyypillistä elää enemmän tai vähemmän irrallisena itsestään, sivuuttaen kehon viestit ja ohittaen omat todelliset tunteet ja tarpeet. Jos päätä särkee otamme särkylääkkeen, jos väsyttää otamme kahvia, jos alkaa ahdistamaan juomme alkoholia. Olemme tottuneet sinnittelemään ja sietämään erinäisiä oireita, vaikeuksia ja epämukavaa oloa. 

Olemme mestareita pärjäämään. Monasti alamme etsiä ratkaisuja vasta toimintakyvyn menetettyämme. Tuntuu, kuin pelkäisimme kohdata itseämme ja pysähtyä itsemme äärelle. Aivan kuin olisi jotenkin häpeällistä välittää itsestään.

Olemme sisukas ja sinnikäs kansa, joka on oppinut selviytymään. Se on ehdottomasti meidän vahvuutemme, mutta sen mukana tulee myös kääntöpuoli. Toisinaan olisi hyvä hiljentää ja pysähtyä kehon viestien äärelle. Toisinaan tarvitsemme toista, kohdataksemme itsemme.

Meillä on lukuisia keinoja paeta itseämme ja sisäistä maailmaamme. Olemme taitavia harhauttamaan ja tekemään itsestämme niin kiireisiä, ettei oman itsensä kohtaamisesta ole pelkoa. Myös länsimainen lääketiede tuntuu yhä praktiikan tasolla tukevan näkemyksiä mielestä erillisestä kehosta, tunteista irrallista oireista ja ajatuksiemme ulottumattomissa olevista sairauksista. 

Onneksi on myös paljon ansioituneita lääkäreitä, jotka ovat uskaltautuneet katsomaan asioita laaja-alaisemmin ja näkemään ihmisen aidosti psykofyysisenä kokonaisuutena.

Muiden lääkäreiden tieteelliset tutkimukset ja omat päivittäiset kliiniset kokemukseni ovat vakuuttaneet minut siitä, että mieli muuttaa kehon tilaa vaikuttaen keskushermostoon, endokriiniseen järjestelmään ja immuunijärjestelmään. Mielenrauha lähettää keholle elämänviestin, kun taas masennus, pelko ja selvittämättömät konfliktit välittävät kuolemanviestin.
~Bernie Siegel

Hermosto, aivot, hengitys ja tunteet

Keskitymme Rewiressä pääasiassa näihin neljään aspektiin, jotka ovat kaikki vahvasti yhteydessä toisiinsa. Aloitetaanpa tällä kertaa tunteista, koska niitä vältellään muutenkin jo ihan tarpeeksi.

Tunteiden merkitys terveyteen ja hyvinvointiin 

Monilla meistä on vaikeuksia kohdata sisällämme vellovia vaikeaksi mieltämiämme tunteita. Tukahdutamme tunteitamme patomalla niitä sisäämme. Pakenemme tunteita syömällä, juomalla, ylitöillä, somen selailulla ja lukuisin muin keinoin. 

Harva tulee edes ajatelleeksi, kuinka suora ja voimallinen yhteys tunteilla on terveyteen ja hyvinvointiin. Tukahdutetut tunteet alkavat ajan myötä ilmetä somaattisina oireina ja sairauksina. Monista tutkimuksista käykin ilmi negatiivisten tunteiden patoamisen olevan riskitekijä lukuisille sairauksille.

Suurin osa sairauksista on vain harmoniattoman elämän aiheuttamaa stressiä. ~Bruce Lipton

Tunnetyöskentelyn myötä moni on kyennyt tasapainottamaan hermostonsa toimintaa, tehostamaan immuunijärjestelmäänsä, sekä saamaan kehomielensä järjestelmät toimimaan paremmin. Kun opimme kohtaamaan ja vapauttamaan tuntematta jääneitä tunteita, olomme helpottuu ja kehomme pääsee palautumaan luontaiseen tasapainoon. Pystymme tavoittamaan mielihyvän tunteita herkemmin ja voimallisemmin, ja hermostomme pääsee helpommin siirtymään turvan ja rauhan tilaan. Myös energisyys lisääntyy, sillä tunteiden tukahduttaminen kuluttaa paljon energiaa.

Hengityksen hoiva 

Hengitys on mukautuvaa ja joustavaa. Sen mukautuu sisäisen ja ulkoisen maailman tapahtumiin sopivaksi. Mutta jos hengitys ei palaa takaisin luontaiseen, maltilliseen ja kevyeen perushengitykseen on tällä iso vaikutus mielentilaan, ajatteluun, kokemiseen ja terveyteen. Tihentynyt ja pois raiteiltaan ajautunut hengitys pitää kehoa jatkuvassa stressitilassa, ja tämä voi tapahtua niin aikuisille kuin lapsillekin.

Yleensä emme edes huomaa hengitystavan muutosta, vaan se hiipii hiljalleen, muuttuen osaksi normaalia tapaamme hengittää. Vaikka huonompi hengitystapa oireilisikin erinäisin tavoin, emme silti osaa yhdistää oireiden juurisyyn olevan omassa hengityksessämme. Kun hengitys suistuu pois raiteiltaan liiallisen stressin, tai fyysisen tai henkisen trauman takia, on sillä vaikutus mm. keskittymiskykyyn, jaksamiseen, mielialaan, tunnesäätelyyn, kongitiivisiin toimintoihin ja uneen.

Normalisoimalla epäsuotuisan hengityksen voimme helpottaa kuorsausta, astmaa ja uniapneaa, mutta ohjaamalla ja opettamalla hengityksen takaisin luontaisille raiteilleen, saavutamme myös muita laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia hyötyjä. Uni on palauttavampaa, stressitasot laskevat, immuunipuolustus kasvaa, mieliala kohoaa, fyysinen kunto kohenee, palautuminen tehostuu, ruoansulatus tehostuu, aineenvaihdunta tehostuu, energiatasot nousevat, hermosto toimii joustavammin ja mielikin näkee vähemmän uhkia ja enemmän mahdollisuuksia.

What has to be taught first, is the breath. ~Kungfutse

Hengityksen voima

Terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi hengityksellä on myös valtava vaikutus fyysiseen suorituskykyymme.  Saatamme treenata ja kehittää kehoamme laaja-alaisesti, mutta valitettavan monelta jää harjoittamatta jotain ensiarvoisen tärkeää, jolla on merkittävä vaikutus fyysiseen suorituskykyyn.

Jos urheilun aikainen hengitystekniikkasi on vääränlainen, on mahdotonta yltää omaan maksimaaliseen huippusuoritukseen. Se, paljonko happea vapautuu elimistösi käyttöön, vaikuttaa suoraan kaikkeen fyysiseen suoriutumiseesi. Kun otetaan huomioon kaikki epäsuotuisan hengitystavan haitat, oikean hengitystavan hyödyt, ja hengitysharjoituksilla saavutettavat hyödyt, voidaan todeta hengityksen olevan yksi keskeisimmistä kokonaisvaltaista fyysistä suorituskykyä määrittävistä tekijöistä.

Hermosto ja aivot

Voimme siis optimoida suorituskykyämme ja saada merkittäviä hyvinvoinnillisia hyötyjä hengitysvalmennuksen avulla. Sama pätee tunnetyöskentelyyn. Mutta mitä jos hermostossamme on aktiivisena jotain, joka laittaa vastaan? Jotain, joka seisoo tavoitteidemme tiellä? Jotain, jolla on laaja-alaisia psyykkisiä ja fyysisiä negatiivisia vaikutuksia?

Primitiivirefleksit ovat aivorungosta ohjautuvia automaattisia, stereotyyppisiä ja kaavamaisia liikkeitä, jotka kehittyvät raskauden eri vaiheissa, tai viimeistään vauvan ensimmäisen elinkuukauden aikana. Ne ovat osa ihmisen luonnollista lapsuusajan kehitystä ja mahdollistavat kehitystämme ensimmäisten elinvuosiemme aikana. Kehitysvaiheiden edetessä vanhat refleksit integroituvat pois, uusien aktivoituessa tilalle.

Kaikkien primitiivirefleksien tulisi normaalisti olla integroituneita ennen kolmen vuoden ikää. Primitiivirefleksit laukeavat lähinnä kosketusaistista, tasapainoaistista ja kineettisestä aistista tulevan informaation avulla. Primitiivirefleksit eivät kuitenkaan aina integroidu kuten pitäisi, eivätkä asentorefleksit aina kehity täyteen potentiaaliinsa. Syitä on monia ja aina emme osaa täysin sanoa mikä syy kuhunkin tilanteeseen on tarkalleen johtanut.

Integroimattomat primitiivirefleksit voivat ilmetä erittäin moninaisin oirein, kuten kipu- tai pelkotiloina, väsymyksenä, tunnesäätelyn vaikeuksina, huonona stressinsietokykynä, levottomuutena, uupumuksena, ahdistuksena, yliherkkyyksinä, näkövaikeuksina, lukemisen vaikeuksina, aggressiivisuutena ja impulsiivisuutena, vatsavaivoina, huonona ruuansulatuksena ja jatkuvana kehon jännitystilana.

Integroimattomat primitiivirefleksit estävät aivoissa tapahtuvaa hermoverkkojen yhteyksien kehitystä, joka heikentää aivojen eri osien välistä viestinkulkua ja voi hidastaa tai osittain jopa estää aisti-informaation kulkeutumista. Esimerkiksi jos hermoverkot tunnekeskuksen ja aivojen etuotsalohkon välillä eivät toimi kunnolla, aiheutuu siitä tunnesäätelyn vaikeuksia.

Lapsilla integroitumattomat primitiivirefleksit esiintyvät erityisesti oppimis- ja keskittymisvaikeuksina, käytöksen haasteina, motorisina ongelmina, tunnesäätelyn vaikeuksina ja yökasteluna. Mikäli pienen lapsen primitiivirefleksit eivät Integroidu ajoissa, ne viivästyttävät ja vaikeuttavat motorista kehitystä ja aivojen kypsyminen estyy. Tällöin on olemassa riski, että lapsella alkaa ilmetä motorisen kehityksen ja tarkkaavaisuuden, keskittymisen ja oppimisen vaikeuksia.

Sensomotorisen hermostotestauksen avulla kykenemme selvittämään aktiiviseksi jääneet refleksit, jotka saadaan Integroitua yksinkertaisten harjoitteiden turvin. Sensomotorinen valmennus korjaa hermoston epätasapainon ja vähentää turhaa kuormitusta. Sen mahdollisuudet ovat likipitäen rajattomat. Sitä voidaan hyödyntää urheiluun, palautumiseen, kuntoutukseen, työelämään, opiskeluun ja vanhemmuuden tueksi. Siitä voi saada apua itsetuntemuksen lisäämiseen, stressinhallintaan, jaksamiseen, oppimisvaikeuksiin, traumojen purkamiseen, autenttisen oman itsensä löytämiseen, sekä omien rajojen vahvistumiseen. 

Sensomotorinen valmennus, hengitysvalmennus ja tunnetyökentely ovat kaikki tehokkaita ja monipuolisia työkaluja terveyden, hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kohentamiseen ja ylläpitoon, mutta kokemus on opettanut, että parhaisiin tuloksiin päästään hyödyntämällä kaikkia ristiin, asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin mukautuen. Näin pystymme aikaansaamaan kokonaisvaltaisia ja pysyviä muutoksia. 

Älä tyydy vain pärjäämään

Rauhan ja levon tila, rakkauden ja harmonian tila, yhteyden ja elinvoiman kokemus, turvan ja kiitollisuuden tuntemus. Mikään edellä mainituista ei ole mitään ihmeellistä ja ihmisestä erillistä, johon tarvitsee vippaskonsteja päästäkseen käsiksi. Päinvastoin, kaikki tuo on meille juuri se kaikkein luontaisin olemisen tila, johon me palamme jahka riisumme häiritsevät häiriötekijät pois tieltä.

Tavoitteenamme ei ole auttaa sinua selviämään säätelykeinojen turvin. Haluamme auttaa sinua saavuttamaan mittavia ja pysyviä hyvinvoinnin, terveyden ja elämänlaadun muutoksia.

Kaikki elävä on luotu kukoistamaan.

Vaikka terveys ja hyvinvointi on kaiken ehdoton perusta, meidän ei silti tarvitse työskentelyssämme pysähtyä siihen. Kehon luontaisia ominaisuuksia, hengityksen voimaa, yksilöllisiä hermostollisia vahvuuksia, sekä aivojen neuroplastisuutta hyödyntäen voimme parantaa fyysisiä, psyykkisiä ja kognitiivisia kykyjämme pidemmälle kuin uskallamme edes ajatella. 

Voimme ohjelmoida itsemme uudelleen. Voimme luoda itsestämme sellaisen version, joka todella haluamme olla. Valtaosa meistä elää hyvin kaukana todellista potentiaaliaan. Harva tietää mihin kaikkeen ja kuinka suuresti pystyisi todella vaikuttamaan. Jos panostaisimme yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen edes murto-osan siitä, kuinka paljon panostamme töihimme, mihin kaikkeen voisimmekaan yltää?

Älä seiso muutoksen tiellä, vaan astu muutoksen tielle!