Sensomotorinen valmennus
Sensomotorista valmennusta Helsingissä!
Ensikäynti 111,00€ sis. alv 25,50%
Jatkokäynti. 90,00€ sis. alv 25,50%
Katso Turun pop-up-vastaanoton hinnat hinnastostamme.
Sensomotorinen valmennus tasapainoittaa hermoston ja parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia
Primitiivirefleksijäänteillä on hyvin laaja-alaisia vaikutuksia hyvinvointiimme
Arviolta noin 70%:lla väestöstä on hermostossaan aktiivisena turhia liikemalleja, jotka aiheuttavat ylimääräistä sisäistä kuormitusta ja moninaisia haasteita.
Sensomotorisessa valmennuksessa testaamme aktiivisena olevat primitiivirefleksit ja teemme löydösten perusteella hoito-ja harjoitussuunnitelman, jonka turvin refleksijäänteet saadaan integroitumaan, sekä haasteet ja oireet helpottamaan.
Sensomotorisen valmennuksen kautta saat toimivamman hermoston, kehon ja mielen. Saat helpotusta stressiin, eikä hermostosi mene niin herkästi ylivireyteen tai vajoa alivireyteen.
Saat helpotusta moniin haasteisiin, kuten kipuihin ja lihaskireyksiin, ja saat lisää energiaa, keveyttä ja harmoniaa elämääsi. Saat lisää tasapainoa aivoihin, hermostoon ja koko kehoon. Kehität itsetuntemustasi ja parannat sisäistä turvaa, luottamusta ja rauhaa.
Refleksityöskentely
Refleksityöskentely on prosessi, joka saattaa kestää kuudesta viikosta puoleen vuoteen, tai jopa vuoteen. Täysin ilman hoitoja, pelkkien harjoitteiden varassa, joskus jopa kahteen vuoteen.
Prosessin kestoon vaikuttaa moni asia, kuten mitä refleksejä on aktiivisena ja miten voimakkaasti, kuinka säntillisesti ja säännöllisesti tekee harjoitteita, ja minkä verran käy hoidoissa ja tekemässä tauluharjoitteita.
Refleksityöskentelyssä edetään aina vaihe kerrallaan. Ensimmäisellä käynnillä testataan 16 yleisintä refleksiä. Harvinaisempia refleksijäänteitä päästään testaamaan luotettavasti myöhemmässä vaiheessa, sillä jotkin aktiivisina olevista reflekseistä (esim. jalkarefleksit & moro) voivat estää saamasta luotettavia testituloksia harvinaisempien refleksien osalta.
Käynniltä mukaan saatavaa (5-10 min kestävää) kotiharjoitetta olisi hyvä tehdä 6 - 7 kertaa viikossa. Hoidoissa (jatkokäynti) olisi suositeltavaa käydä 3 - 4 viikon välein. Hoidoissa ei ole pakollista käydä. Ilman hoitoja, refleksien integroitumiseen menee pidempään.
Primitiivirefleksit
Sensomotorisessa valmennuksessa keskitymme primitiivireflekseihin, jotka ovat aivorungosta ohjautuvia automaattisia, stereotyyppisiä ja kaavamaisia liikkeitä, jotka kehittyvät raskauden eri vaiheissa, tai viimeistään vauvan ensimmäisen elinkuukauden aikana.
Primitiivirefleksit saavat aikaan tiedostamattomia liikkeitä, jotka pitävät huolen, että aivot ja motoriikka kehittyvät tarkoituksenmukaisesti. Ne ovat siis osa ihmisen luonnollista lapsuusajan kehitystä ja mahdollistavat kehitystämme ensimmäisten elinvuosiemme ajan.
Primitiivirefleksit kypsyttävät aivoja, kasvattavat hermoverkkoja aivopuoliskojen ja aivojen eri osien välille. Myös hermoyhteydet aistien, aivojen ja lihaksiston välille kehittyvät refleksien ansiosta. Lapsen kehityksen edetessä primitiivirefleksit integroituvat, eli sammuvat pois asentorefleksien tieltä, jotka korvaavat primitiivirefleksit noin kolmen vuoden ikään mennessä.
Primitiivirefleksit eivät kuitenkaan aina integroidu kuten pitäisi, eivätkä asentorefleksit aina kehity täyteen potentiaaliinsa.
Integroimattomat primitiivirefleksit, eli refleksijäänteet heikentävät aivoissa tapahtuvaa hermoverkkojen yhteyksien kehitystä, joka heikentää aivojen eri osien välistä viestinkulkua ja voi hidastaa tai osittain jopa estää aisti-informaation kulkeutumista.
Esimerkiksi jos hermoverkot tunnekeskuksen ja aivojen etuotsalohkon välillä eivät toimi kunnolla, saattaan siitä aiheutua tunnesäätelyn vaikeuksia.
Arviolta 70%:lla väestöstä on refleksijäänteitä
Syitä refleksien aktiiviseksi jäämiseen on monia ja aina emme osaa täysin sanoa mikä syy kuhunkin tilanteeseen on tarkalleen johtanut. Syy refleksien integroimattomuuteen voi juontaa synnytykseen tai raskausaikaan saakka.
Äidin raskauden aikana kokema pitkittynyt stressi, synnytykset, joissa on ollut komplikaatioita, tai keisarileikkauksella syntyminen, ovat muutamia esimerkkejä tästä. Vauva-ja taaperoaikana ilmeneviin aiheuttajiin lukeutuu mm. puutteellinen kosketuksen kautta tuleva aisti-informaation määrä, katsekontaktin vähyys ja liiallinen paikallaan olo, kuten baby sittereissä istuminen.
Muita aiheuttajia ovat psyykkinen trauma, leikkaukset, hyvin voimakkaat päähän iskut, aivotärähdys ja tärkeiden kehityksellisten liikkeiden väliin jääminen. Esimerkiksi lapsella voi olla niin kova into päästä jo pystyyn, että konttausvaihe voi jäädä täysin välistä ja lapsi siirtyy suoraan ryömimisestä kävelemiseen.
Kehitykselliset liikkeet voivat myös häiriintyä. Joskus lapsi syystä tai toisesta ei kykene tekemään liikettä normaalilla tavalla, jolloin hän joutuu kompensoimaan, jotta konttaus sujuisi edes jollakin tavalla. Tämä voi jo riittää puutteelliseen primitiivirefleksien integroitumiseen.
Uudelleen aktivoituminen
Primitiivirefleksit voivat myös aktivoitua uudelleen, vielä aikuisiälläkin. Jotkin ulkoiset tekijät saattavat aktivoida jo sammuneet primitiivirefleksit uudelleen aktiivisiksi niin lapsilla, kuin aikuisillakin.
Kyseessä voi olla fyysinen trauma, kuten leikkaukset, vakavat onnettomuudet, tai voimakkaat päähän kohdistuneet iskut. Sama pätee psyykkiseen traumaan ja pitkäaikaiseen stressiin.
Moninaiset oireet
Refleksijäänteet voivat ilmetä erittäin moninaisin oirein, kuten kipu- tai pelkotiloina, väsymyksenä, tunnesäätelyn vaikeuksina, huonona stressinsietokykynä, levottomuutena, uupumuksena, ahdistuksena, yliherkkyyksinä, näkövaikeuksina, lukemisen- ja oppimisen vaikeuksina, aggressiivisuutena ja impulsiivisuutena, vatsavaivoina, huonona ruuansulatuksena, jatkuvana kehon jännitystilana ja toistuvina flunssakierteinä.
Lapsilla ne näkyvät erityisesti oppimis- ja keskittymisvaikeuksina, käytöksen haasteina, motorisina ongelmina, tunnesäätelyn vaikeuksina ja yökasteluna.
Mikäli pienen lapsen primitiivirefleksit eivät vaimene ajoissa, ne viivästyttävät ja vaikeuttavat motorista kehitystä ja aivojen kypsyminen estyy. Tällöin on olemassa riski, että lapsella alkaa ilmetä motorisen kehityksen ja tarkkaavaisuuden, keskittymisen ja oppimisen vaikeuksia.
Sensomotorinen valmennus ja siihen liittyvä liikeharjoittelu on Suomessa melko uusi asia. Menetelmä perustuu sensoriseen integraatioterapiaan, joka tukee neuroverkkojen kehitystä ja auttaa jäsentämään aistitiedon käsittelyä.
Menetelmän takaa löytyy liuta ansioituneita ammattilaisia, kuten aistitiedon käsittelyn teorian uranuurtaja Jane Ayres, neuropsykologi Peter Blythe, psykologi Sally Goddard, psykiatrian tohtori Harald Blomberg ja liiketerapeutti Kerstin Linden sekä kinesiologi Moira Dempsey.
Sensomotorista valmennusta voidaan hyödyntää hyvinvointiin, urheiluun, palautumiseen, kuntoutukseen, työelämään, opiskeluun ja vanhemmuuden tueksi. Siitä voi saada apua keskittymisvaikeuksiin, kiputiloihin, uniongelmiin, oppimisvaikeuksiin, stressinhallintaan, jaksamiseen, hermoston tasapainottamiseen, traumoista eheytymiseen, sekä itsetuntemuksen lisäämiseen.
Mistä tiedän, onko minulla refleksijäänteitä?
Sensomotorisen valmennuksen ensikäynnillä kartoitetaan aktiiviset primitiivirefleksit
ja niiden voimakkuudet, jonka perusteella tehdään hoitosuunnitelma. Saat omat löydösten mukaiset kotiharjoitteet ja pääsemme
tekemään suunnitelman mukaisia hoitoliikkeitä jo heti ensimmäisellä kerralla.
Jos sinulla on selkeä moro refleksijäänne aktiivisena, aloitamme sillä. Moron ollessa päällä, ei voida siirtyä muiden refleksien sammuttamiseen, sillä moro estää muiden refleksien integroitumista.
Kolmen - neljän viikon päähän voi sopia jatkokäynnin, jossa tehdään refleksien sammumista nopeuttavia hoitoliikkeitä, katsotaan harjoitteiden etenemistä ja tarvittaessa muokataan kotiharjoitusohjelmaa.
Prosessi muodostuu alkukartoituksesta, löydösten perusteella tehtävästä hoitosuunnitelmasta, refleksihoidoista, sekä kotona tehtävästä itsenäisestä työskentelystä, johon saat seikkaperäisen harjoitusohjelman.
Vaadittavien käyntien kokonaismäärä riippuu asiakkaan lähtötilanteesta, kuten hoidettavien refleksien laadusta, määrästä ja vahvuudesta, sekä tehtävän refleksityöskentelyn säännöllisyydestä.
Vastaanottomme sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Rahakamarinportti 3 A.
Lisäksi käymme Turussa kahdesti kuussa pitämässä pop-up-vastaanottoa. Voit lukea aiheesta lisää sivujemme ajankohtaista-osiosta, jossa tiedotamme Turun pop-up-vastaanoton varattavista ajoista.