Tie terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin alkaa sisältä

Jos moottorin vikavalo syttyy auton kojetaulussa, voiko ongelman ratkaista peittämällä valon teipillä? Kehomme oireet ovat lähes poikkeuksetta viestejä jostakin, minkä äärelle meidän tulisi pysähtyä ja jonka juurisyyt olisi syytä selvittää

Oireet ovat kuin savuhälytin. Kun savuhälytin alkaa hälyttämään ja pyrkii saamaan huomioni, viimeinen asia hoidossa ei tulisi olla pyrkimys hiljentää savuhälytintä, vaan sammuttaa tuli, joka sai savun aikaan.~Jeffery Thomson

On hyvin tyypillistä elää enemmän tai vähemmän irrallaan itsestään, sivuuttaen kehon viestit ja ohittaen todelliset tunteet ja tarpeet. Jos päätä särkee, otamme särkylääkkeen; jos väsyttää, juomme kahvia; jos ahdistaa, tartumme alkoholiin. Olemme tottuneet sinnittelemään ja sietämään erinäisiä oireita, vaikeuksia ja epämukavaa oloa.

Olemme mestareita pärjäämään. Usein alamme etsiä ratkaisuja vasta, kun toimintakykymme on jo heikentynyt. Tuntuu, kuin pelkäisimme kohdata itseämme ja pysähtyä itsemme äärelle, ikään kuin itsestä välittäminen olisi jotenkin häpeällistä.

Olemme sisukas ja sinnikäs kansa, joka on oppinut selviytymään. Se on ehdottomasti vahvuutemme, mutta siihen liittyy myös kääntöpuoli. Joskus olisi hyvä hiljentyä ja pysähtyä kuuntelemaan kehon viestejä. Välillä tarvitsemme toisen ihmisen tukea, jotta voisimme kohdata itsemme.

Meillä on monia tapoja paeta itseämme ja sisäistä maailmaamme. Olemme taitavia harhauttamaan itseämme ja tekemään elämästämme niin kiireistä, ettei itsen kohtaamisesta ole pelkoa. Länsimainen lääketiede tuntuu myös usein tukevan käsitystä mielestä irrallisesta kehosta ja tunteista irrallisista oireista.

Onneksi on myös monia ansioituneita lääkäreitä, jotka ovat uskaltaneet katsoa asioita laaja-alaisemmin ja nähdä ihmisen aidosti psykofyysisenä kokonaisuutena.

Muiden lääkäreiden tieteelliset tutkimukset ja omat päivittäiset kliiniset kokemukseni ovat vakuuttaneet minut siitä, että mieli muuttaa kehon tilaa vaikuttaen keskushermostoon, endokriiniseen järjestelmään ja immuunijärjestelmään. Mielenrauha lähettää keholle elämänviestin, kun taas masennus, pelko ja selvittämättömät konfliktit välittävät kuolemanviestin.
~Bernie Siegel

Hermosto, aivot, hengitys ja tunteet

Keskitymme pääasiassa neljään aspektiin, jotka ovat kaikki vahvasti yhteydessä toisiinsa. Aloitetaanpa tällä kertaa tunteista, sillä niitä vältellään jo muutenkin aivan tarpeeksi

Tunteiden merkitys terveyteen ja hyvinvointiin 

Monilla meistä on vaikeuksia kohdata sisällämme vellovia tunteita, jotka koemme vaikeiksi. Tukahdutamme näitä tunteita patoamalla niitä sisäämme. Pakenemme tunteita syömällä, juomalla, ylitöillä, somen selailulla ja lukuisin muin keinoin.

Harva tulee edes ajatelleeksi, kuinka suora ja voimakas yhteys tunteilla on terveyteen ja hyvinvointiin. Tukahdutetut tunteet alkavat ajan myötä ilmetä somaattisina oireina ja sairauksina. Monista tutkimuksista käykin ilmi, että negatiivisten tunteiden patoaminen on riskitekijä useille sairauksille.

Suurin osa sairauksista on vain harmoniattoman elämän aiheuttamaa stressiä. ~Bruce Lipton

Tunnetyöskentelyn myötä moni on kyennyt tasapainottamaan hermostonsa toimintaa, vahvistamaan immuunijärjestelmäänsä ja parantamaan keho-mielijärjestelmänsä toimivuutta. Kun opimme kohtaamaan ja vapauttamaan tukahdutettuja tunteita, olomme kevenee ja keho palautuu luontaiseen tasapainoonsa. Pystymme tavoittamaan mielihyvän tunteita herkemmin ja voimakkaammin, ja hermostomme siirtyy helpommin turvan ja rauhan tilaan. Energisyys lisääntyy, sillä tunteiden tukahduttaminen kuluttaa paljon energiaa.

Hengityksen hoiva 

Hengitys on mukautuvaa ja joustavaa – se mukautuu sisäisen ja ulkoisen maailman tapahtumiin. Jos hengitys ei kuitenkaan palaa takaisin luontaiseen, rauhalliseen ja kevyeen perushengitykseen, sillä on suuri vaikutus mielentilaan, ajatteluun, kokemiseen ja terveyteen. Tihentynyt ja epätasapainoinen hengitys pitää kehon jatkuvassa stressitilassa, ja tämä voi tapahtua sekä aikuisille että lapsille.

Yleensä emme edes huomaa hengitystapamme muuttumista, sillä muutos hiipii hiljalleen osaksi normaalia hengitystämme. Vaikka epäsuotuisa hengitystapa oireilisi eri tavoin, emme osaa yhdistää oireiden juurisyytä omaan hengitykseemme. Kun hengitys ajautuu pois raiteiltaan liiallisen stressin tai fyysisen tai henkisen trauman seurauksena, sillä on vaikutusta muun muassa keskittymiskykyyn, jaksamiseen, mielialaan, tunnesäätelyyn, kognitiivisiin toimintoihin ja uneen.

Normalisoimalla epäsuotuisan hengityksen voimme helpottaa esimerkiksi kuorsausta, astmaa ja uniapneaa, mutta ohjaamalla hengityksen takaisin luontaisille raiteilleen saavutamme laajasti ja kokonaisvaltaisesti terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia hyötyjä. Uni on palauttavampaa, stressitasot laskevat, immuunipuolustus vahvistuu, mieliala kohoaa, fyysinen kunto ja palautuminen tehostuvat, ruoansulatus ja aineenvaihdunta toimivat paremmin, energiatasot nousevat, hermosto toimii joustavammin, ja mieli näkee vähemmän uhkia ja enemmän mahdollisuuksia.

What has to be taught first, is the breath. ~Kungfutse

Hengityksen voima

Hengityksellä on terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi valtava vaikutus myös fyysiseen suorituskykyymme. Saatamme treenata ja kehittää kehoamme monipuolisesti, mutta valitettavan moni jättää harjoittamatta jotain ensiarvoisen tärkeää, jolla on merkittävä vaikutus suorituskykyyn.

Jos urheilun aikainen hengitystekniikkasi on virheellinen, on mahdotonta yltää maksimaaliseen huippusuoritukseen. Se, kuinka paljon happea vapautuu elimistösi käyttöön, vaikuttaa suoraan kaikkeen fyysiseen suoriutumiseen. Kun otetaan huomioon epäsuotuisan hengitystavan haitat, oikean hengitystavan hyödyt ja hengitysharjoituksilla saavutettavat edut, voidaan todeta, että hengitys on yksi keskeisimmistä fyysistä suorituskykyä määrittävistä tekijöistä.

Hermosto ja aivot

Hengitysvalmennuksen avulla voimme optimoida suorituskykyämme ja saavuttaa merkittäviä hyvinvointihyötyjä. Sama pätee tunnetyöskentelyyn. Mutta mitä jos hermostossamme on aktiivisena jotain, mikä estää meitä pääsemästä tavoitteisiimme ja vaikuttaa laaja-alaisesti sekä psyykkisesti että fyysisesti?

Primitiivirefleksit ovat aivorungosta ohjautuvia automaattisia, stereotyyppisiä liikkeitä, jotka kehittyvät raskauden eri vaiheissa tai vauvan ensimmäisen elinkuukauden aikana. Ne ovat osa luonnollista kehitystämme, mahdollistaen lapsen kasvua ensimmäisten elinvuosien aikana. Kehityksen edetessä vanhat refleksit integroituvat pois uusien aktivoituessa tilalle.

Kaikkien primitiivirefleksien tulisi olla integroituneita ennen kolmen vuoden ikää. Refleksit aktivoituvat yleensä kosketus-, tasapaino- ja kineettisen aistin kautta. Joskus nämä refleksit eivät kuitenkaan integroidu, eikä asentorefleksien kehitys saavuta täyttä potentiaaliaan. Syitä tähän on monia, eivätkä ne aina ole täysin tiedossa.

Integroimattomat primitiivirefleksit voivat aiheuttaa moninaisia oireita, kuten kipu- tai pelkotiloja, väsymystä, tunnesäätelyn haasteita, heikkoa stressinsietokykyä, levottomuutta, uupumusta, ahdistusta, yliherkkyyksiä, näkövaikeuksia, oppimisvaikeuksia, aggressiivisuutta ja impulsiivisuutta, vatsavaivoja, huonoa ruoansulatusta ja jatkuvaa kehon jännitystilaa.

Integroimattomat primitiivirefleksit estävät aivojen hermoverkkojen kehitystä, mikä heikentää aivojen osien välistä viestintää ja saattaa hidastaa tai estää aisti-informaation kulkua. Esimerkiksi hermoverkkojen häiriö tunnekeskuksen ja etuotsalohkon välillä voi aiheuttaa tunnesäätelyn vaikeuksia.

Lapsilla integroimattomat primitiivirefleksit ilmenevät usein oppimis- ja keskittymisvaikeuksina, käytöksen haasteina, motorisina ongelmina, tunnesäätelyn vaikeuksina ja yökasteluna. Jos pienen lapsen primitiivirefleksit eivät integroidu ajoissa, motorinen kehitys viivästyy ja aivojen kypsyminen estyy, mikä voi johtaa motorisiin, tarkkaavaisuuden ja oppimisen haasteisiin.

Sensomotorisen hermostotestauksen avulla voimme tunnistaa aktiivisena pysyneet refleksit, jotka voidaan integroida yksinkertaisten harjoitteiden avulla. Sensomotorinen valmennus korjaa hermoston epätasapainoa ja vähentää turhaa kuormitusta. Sen käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat: valmennusta voidaan hyödyntää urheilussa, palautumisessa, kuntoutuksessa, työelämässä, opiskelussa ja vanhemmuuden tukena. Siitä voi olla apua itsetuntemuksen lisäämiseen, stressinhallintaan, jaksamiseen, oppimisvaikeuksien lieventämiseen, traumojen purkamiseen, autenttisen itsen löytämiseen ja omien rajojen vahvistamiseen.

Sensomotorinen valmennus, hengitysvalmennus ja tunnetyöskentely ovat tehokkaita ja monipuolisia työkaluja terveyden, hyvinvoinnin ja suorituskyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen. Kokemuksemme on osoittanut, että parhaisiin tuloksiin päästään käyttämällä näitä menetelmiä ristiin ja yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaan. Näin voimme saavuttaa kokonaisvaltaisia ja pysyviä muutoksia.

Älä tyydy vain pärjäämään

Rauhan ja levon tila, rakkauden ja harmonian tila, yhteyden ja elinvoiman kokemus sekä turvan ja kiitollisuuden tuntemus – mikään näistä ei ole ihmeellistä tai ihmisestä erillistä, johon päästäkseen tarvitsisi vippaskonsteja. Päinvastoin, nämä ovat kaikkein luontaisimpia olemisen tiloja, joihin palaamme, kun riisumme häiritsevät tekijät pois tieltä.

Tavoitteenamme ei ole auttaa sinua selviytymään pelkkien säätelykeinojen turvin. Haluamme auttaa sinua saavuttamaan mittavia ja pysyviä muutoksia hyvinvoinnissa, terveydessä ja elämänlaadussa.

Kaikki elävä on luotu kukoistamaan.

Vaikka terveys ja hyvinvointi ovat kaiken ehdoton perusta, meidän ei silti tarvitse rajoittaa työskentelyämme niihin. Hyödyntämällä kehon luontaisia ominaisuuksia, hengityksen voimaa, yksilöllisiä hermostollisia vahvuuksia ja aivojen neuroplastisuutta voimme parantaa fyysisiä, psyykkisiä ja kognitiivisia kykyjämme pidemmälle kuin uskallamme edes ajatella.

Voimme ohjelmoida itsemme uudelleen ja luoda itsestämme sellaisen version, joka todella haluamme olla. Valtaosa meistä elää hyvin kaukana todellisesta potentiaalistaan, eikä monikaan tiedä, kuinka paljon ja mihin kaikkeen voisi vaikuttaa. Jos panostaisimme yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen edes murto-osan siitä, mitä panostamme töihimme, mihin kaikkeen voisimmekaan yltää?

Älä seiso muutoksen tiellä, vaan astu muutoksen tielle!