Ostoskori
0
0,00 €
Lapsen hengitysvalmennus
Hengitysvalmennuksella kokonaisvaltaisia terveyden ja hyvinvoinnin hyötyjä
Lapsen hengitysvalmennusta Helsingissä ja etäyhteydellä
Hengitys on luontaisesti mukautuvaa ja joustavaa. Sen kuuluu mukautua sisäisen ja ulkoisen maailman tapahtumiin sopivaksi. Mutta jos hengitys ei palaa takaisin maltilliseen, kevyeen ja pehmeään perushengitykseen on tällä iso vaikutus mielentilaan, ajatteluun ja kokemiseen. Tihentynyt ja pois raiteiltaan ajautunut hengitys pitää kehoa jatkuvassa stressitilassa, ja tämä voi tapahtua niin aikuisille kuin lapsillekin.
Hengitys reagoi kaikkeen tekemäämme ja kokemaamme. Tunteet, paineet, stressi, tietokoneet, älypuhelimet ja vaikkapa pelaaminen, kaikki tekevät hengityksestä kiihtyneempää ja pinnallisempaa. Monasti hengitystä kiihdyttäviä ulkoisia tekijöitä onkin enemmän, kuin rauhoittavia. Tämä voi johtaa hengityksen pysyvään ajautumiseen pois raiteiltaan. Yleensä emme edes huomaa hengitystavan muutosta, vaan se hiipii hiljalleen, muuttuen osaksi normaalia tapaamme hengittää.
Vaikka huonompi hengitystapa oireilisikin erinäisin tavoin, emme silti osaa yhdistää oireiden juurisyyn olevan omassa hengityksessä.
Kun lapsen hengitys suistuu pois raiteiltaan liiallisen stressin, fyysisen tai henkisen trauman, tai vaikkapa sairastetun flunssan myötä, on sillä vaikutus myös keskittymiskykyyn, tunnesäätelyyn, kongitiivisiin toimintoihin ja uneen.
Lapsella hengitystavan muutokset voivat ilmentyä kuorsauksena, suuhengittämisenä (yöllä tai päivällä), huonontuneena unenlaatuna, ärtymyksenä, väsymyksenä, ylivireytenä, keskittymisvaikeuksina ja kognitiivisten kykyjen hankaloitumisena (ratkominen tai päättely). Myös muistaminen ja uuden oppiminen voivat hankaloitua ja lapsi saattaa olla usein vetämätön ja väsynyt.
Ohjaamalla ja opettamalla hengityksen takaisin luontaisille raiteilleen, saavutamme monia laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia hyötyjä.
Uni on palauttavampaa, stressitasot laskevat, immuunipuolustus kasvaa, mieliala kohoaa, fyysinen kunto kohenee, palautuminen tehostuu, ruoansulatus tehostuu, aineenvaihdunta tehostuu, energiatasot nousee, hermosto toimii joustavammin ja mielikin näkee vähemmän uhkia ja enemmän mahdollisuuksia.
Normalisoimalla epäsuotuisan hengityksen voimme helpottaa myös kuorsausta, astmaa ja uniapneaa.
Hengittääkö lapsesi nenän vai suun kautta?
Lapsuuden aikaisella hengitystavalla on suoria vaikutuksia koko loppuelämän terveyteen
3-6 kuukauden
iässä kurkunkansi laskeutuu, ja suuhengitys alkaa olla mahdollista. Lapsen olisi
silti tärkeää pysyä nenähengityksellä, pois lukien ajoittaiset nenän
tukkoisuudet, vaikkapa flunssan yhteydessä.
Nenän kautta hengittäessä kieli asettuu suussa oikeaan lepoasentoonsa, yläkitalakea vasten, jolloin se toimii muottina lapsen kasvavalle yläleualle. Näin lapselle kehittyy riittävän laaja yläkaari, jossa kaikki hampaat mahtuvat kasvamaan suoraan. Näin vältytään oikomishoidoilta ja kielikin saa sopivan kokoiseen tyyssijan itselleen.
Suuhengittäminen on aina keholle stressitila. Lisäksi suuhengitys voi johtaa ryhtivirheisiin, purentavirheisiin, hampaiden narskutukseen, sekä purentalihasten- ja niska-hartiaseudun jännitystiloihin.
Suuhengityksestä voi aiheutua myös unihäiriöitä, väsyneisyyttä, levottomuutta, kroonista yskää, oppimisen ja keskittymisen vaikeuksia, syömisen ja nielemisen ongelmia, sekä puheentuoton vaikeuksia.
Suuhengityksellä on myös vaikutus ulkonäköön
Suuhengityksellä
on todettu myös suoria vaikutuksia kasvojen luuston kehitykseen. Suun kautta
hengittäessä kieli on liian alhaalla muotoillakseen yläleukaa, jolloin yläleuka
jää liian kapeaksi ja liian taakse. Tyypillisesti myös alaleuka kehittyy
suuhengittäjällä liian pieneksi, koska se ei saa riittävää kontaktia
yläleukaan. Alaleuka jää myös liian taakse ja alkaa ahtauttaa ilmateitä.
Liian pieneksi jääneiden leukojen myötä, kielelle ei ole suussa tarpeeksi tilaa. Tällöin kielen tyvi ottaa tilaa nielusta, joka ahtauttaa ilmateitä ja aiheuttaa pään eteenpäin työntymistä. Nielun ahtautuminen voi johtaa ikäviin unihäiriöihin, kuten kuorsaukseen ja uniapneaan.
Lapsuuden ajan suuhengityksestä voi seurata ns. long face syndrome, jonka tunnusmerkkeinä ovat vinot hampaat, madaltuneet poskipäät, pieni alaleuka, kupera sivuprofiili, sekä väsynyt ilme.
Apu lapsen kuorsaukseen hengitysvalmennuksesta
Yleisemmin kuorsaus johtuu hengitystavan muutoksista ja onkin äänekkäin merkki häiriintyneestä hengityksestä. Lapsen tai aikuisen ei kuuluisi kuorsata, eikä edes hengittää suun kautta öisin. Jos näin on, tulisi tähän välittömästi reagoida.
Kuorsauksen ääni syntyy, kun hengitystapa muuttuu volyymiltaan liian suureksi. Suun kautta kulkeva ilmamäärää on iso ja sisään tulevan suurimassainen pyörteinen ilma saa pehmeän suulaen värähtelemään. Joissakin tapauksissa nieluun valunut kielien tyvi aiheuttaa kuorsausta, mutta useimmiten kuorsauksen äänen aiheuttaa suurentunut hengitysvolyymi.
Kuorsaus aiheuttaa kaulavaltimoiden paksuuntumista, joka nostaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Suuri hengitysvolyymi myös ärsyttää, turvottaa ja löystyttää nielun kudoksia. Löystyneet kudokset voivat aiheuttaa ilmateiden tukkeutumista.
On siis melko selvää, että kuorsaava lapsi ei nuku kovin levollisesti, eikä syvästi. Uni ei pääse palauttamaan ja tällä iso vaikutus arjen toimintakykyyn. Tutkimusten mukaan 10% lapsista kuorsaa. Harvoin ja silloin tällöin tapahtuva kuorsaus voi olla luonnollista, mutta jatkuva ja toistuva kuorsaus on merkki huonosta hengitystavasta tai unihäiriöstä.
Kuorsaamisen hoito tapahtuu hengitysvoluumia pienentämällä ja hengityskaasujen tasapainotuksella, sekä hengitysmekaniikan parantamisella. Lisäksi nenähengitykseen siirtyminen, ilmateitä kasvattava nielun lihasten vahvistaminen, ja hengitysharjoituksilla tapahtuva nielun vahvistus tukevat kuorsausvapaita laadukkaita yöunia.
Valmentajanasi toimii Nanna Saadi, Oxygen Advantage -sertifioitu hengitysvalmentaja.