Babinski & FTG

Jalkarefleksit Foot Tendon Guard (FTG) ja toiminnallinen Babinski ovat todella yleisiä Suomessa.
Isoin syy tähän ovat sääolosuhteet ja jatkuva kenkien käyttö, jotka eivät anna refleksien integroitua normaalisti. 

Babinski ja FTG ovat toimintavalmiina heti synnyttyäsi. Niiden tulisi integroitua 2 ikävuoteen mennessä. Nämä refleksijäänteet voivat ilmetä kireyksinä ja kipuina jaloissa, nilkoissa, säärissä ja pohkeissa. .

Stressi aktivoi refleksijäänteitä ja myös jalkarefelksien vaikutukset voivat tällöin tulla entistä selkeämmin esiin. Varpaat saattavat nousta kohti kattoa, tai kipristyä voimakkaasti maata vasten. Painopiste kallistuu voimakkaammin jalkojen ulkosyrjille ja/tai jalat jännittyvät voimakkaasti.

Babinski

Toiminnallinen Babinski on primitiivirefleksi, joka on aktiivinen vauvoilla syntymästä lähtien. Tämä refleksi ilmenee, kun vauvan jalkapohjan ulkosyrjää ärsytetään, mikä aiheuttaa suuren varpaan dorsifleksion eli kohoamisen ja muiden varpaiden leviämisen. 

Toiminnallinen Babinski -refleksi auttaa kehittämään jalkojen hermotusta ja lihaksistoa, ja se on tärkeä lapsen motorisen kehityksen kannalta.

Normaalisti tämä refleksi häviää lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana, mikä on merkki hermoston normaalista kehittymisestä. Jos refleksi säilyy aktiivisena pidempään, se voi viitata neurologisiin kehityshäiriöihin tai viivästymiseen. Aktiivinen refleksi voi häiritä kävelyn ja seisomisen normaalia kehitystä, ja johtaa epätyypillisiin liikemalleihin kuten varpailla kävelyyn, mikä voi vaikuttaa laajasti lapsen motoriseen kehitykseen ja päivittäiseen toimintakykyyn.

Toiminnallisen Babinski -refleksin tunnistaminen ja asianmukainen hallinta ovat keskeisiä lapsen kehityksen seurannassa. Varhainen puuttuminen ja terapeuttiset harjoitteet voivat auttaa integroimaan refleksin ja tukemaan lapsen motorista kehitystä. Tämä on tärkeää, sillä aktiivisen refleksin pitkäaikaiset vaikutukset voivat ulottua myös lapsen kognitiivisiin toimintoihin, mukaan lukien oppiminen ja käyttäytyminen.

Tässä on listattuna Babinskin yleisimmät haasteet:

• Ulkosyrjäpainotteinen askel
• Plantaarifaskiitin kaltaiset oireet
• Säären etuosan kivut (penikkakivut)
• Kenkien kuluminen ulkosyrjistä
• Sukat ja kengät kuluvat ukkovarpaiden kohdalta
• Takareisien kireydet
• Tasapainon haasteet
• Hartioiden jännitystilat
• Nilkan jäykkyys tai vastaavasti liiallinen löysyys
• Kehon rytmilliset haasteet
• Jalkapohjien ja jalkapöytien jännitys ja jäykkyys
• Reisilihasten jännitys ja kireys
• Käsien jännitys
• Jalkojen jännittyminen ja kipeytyminen juostessa
• Jalkojen jännittyminen ja kipeytyminen pitkillä kävelymatkoilla
• Supistuneet jalat (varpaat tiukasti yhdessä)
• Jalkojen yleiset jännitys-ja kiputilat
• Levottomat jalat
• Lyhyt askelväli
• Leukojen jännittyneisyys ja kireys

FTG (Foot Tendon Guard)

Foot Tendon Guard on primitiivirefleksi, joka on aktiivinen vauvoilla heti syntymän jälkeen. Se auttaa kehoa valmistautumaan seisomaan ja kävelemään.

Foot Tendon Guard -refleksi ilmenee, kun vauvan jalkapohjan ulkosyrjää ärsytetään kevyesti. Normaali reaktio on, että vauva vastaa ärsykkeeseen jalkojen nopealla ojentamisella. Tämä refleksi auttaa kehittämään jalkojen lihaksistoa ja valmistautumaan painon kantamiseen, mikä on ensiarvoisen tärkeää myöhemmin seisomisen ja kävelyn oppimisen kannalta.

Foot Tendon Guard -refleksi on tärkeä jalkojen lihasten ja hermoston kehitykselle. Se valmistelee lapsen alaraajoja tulevia liikuntataitoja varten, kuten istumasta nousua, seisomista ja ensiaskeleita. Tämän refleksin kautta lapsen alaraajojen motoriikka kehittyy ja hermoradat vahvistuvat.

Normaalisti Foot Tendon Guard -refleksi häviää noin 12 kuukauden iässä, kun lapsi alkaa kävellä ja refleksi ei enää ole tarpeen. Jos refleksi säilyy aktiivisena tämän ikäkauden jälkeen, se voi viitata hermoston kehityksen viivästymiseen tai neurologisiin ongelmiin.

Jos Foot Tendon Guard -refleksi jää aktiiviseksi, se voi vaikuttaa lapsen kykyyn kävellä ja seistä asianmukaisesti. Aktiivinen refleksi voi aiheuttaa epätavallisen kävelytyylin tai vaikeuksia kävelyn koordinaatiossa, mikä näkyy usein kompensaationa muissa kehon osissa, kuten lantiossa ja alaselässä. Tämä voi johtaa epätasapainoon ja mahdollisiin motorisiin häiriöihin.

Foot Tendon Guard -refleksin tunnistaminen ja asianmukainen hallinta ovat tärkeitä lapsen motorisen kehityksen seurannassa. Terapeuttisesti, jos refleksi on liian aktiivinen, varhainen interventio ja erityiset harjoitteet voivat auttaa integroimaan refleksin ja tukemaan normaalia motorista kehitystä.

Aktiivisen Foot Tendon Guard -refleksin vaikutukset eivät rajoitu vain kävelyyn ja seisomiseen, vaan ne voivat myös vaikuttaa lapsen yleiseen motoriseen kehitykseen ja päivittäisiin toimintoihin. Tästä syystä on tärkeää tunnistaa ja käsitellä aktiivisia primitiivirefleksejä osana laajempaa neurologista arviointia ja kehityksen tukemista.

Tässä on listattuna FTG:n yleisimmät haasteet:

• Plantaarifaskiitin kaltaiset oireet
• Säären etuosan kivut (penikkakivut)
• Tasapainon haasteet
• Hartioiden jännitystilat
• Nilkan jäykkyys tai vastaavasti liiallinen löysyys
• Kehon rytmilliset haasteet
• Jalkapohjien ja jalkapöytien jännitys ja jäykkyys
• Reisilihasten jännitys ja kireys
• Käsien jännitys
• Jalkojen jännittyminen ja kipeytyminen juostessa
• Jalkojen jännittyminen ja kipeytyminen pitkillä kävelymatkoilla
• Supistuneet jalat (varpaat tiukasti yhdessä)
• Jalkojen yleiset jännitys-ja kiputilat
• Levottomat jalat
• Lyhyt askelväli
• Leukojen jännittyneisyys ja kireys